perjantai 15. heinäkuuta 2016

Kemiallinen raskaus

Ihankuin olisi paljon ja kaikkea tapahtunut vaikkei olekaan. Arki rullaa. Mies "lusi" jo kesälomansa, ja nyt ollaan pojan kanssa kaksin päiväsaikaan. Paras hetki päivässä on ehdottomasti aamu, jolloin heräillään poitsun kanssa vierekkäin. Nykysin joku vetää tukasta tai yrittää kiivetä päälle. Aina hän on mahallaan ihmettelemässä maailmaa. Heräsin yks aamu siihenkin että yks alkoi imeä tissiä omatoimisesti :D

Olisko se ollut viikko ennen juhannusta kun satuin vilkaisemaan kalenteriin ja näytti olevan kiertopäivä 12. Kaivoin kaapista ovulaatiotestin ja omaksi hämmästykseksi siihen pärähti heti plussa! Imetän tosiaan edelleen, toki ollaan kiinteitä alettu maistelemaan. Niitä ei kyllä nimeksikään vielä mene. Imetys ei siis oo vähentynyt lainkaan.

Taidettiin siitä seuraavana päivänä harrastaa seksiä kun ovisplussa tuli. Juhannus meni mökkeillessä mun perheen parissa. Tultiin kaupunkiin ja mies palasi maanantaina töihin.
Maanantaina siivosin kaappia ja sieltä kurkkasi raskaustesti, vai oisko niitä ollut kaksi.
Tein sen ja sain testiin kaksi viivaa! Ööööö, kp 20. Voi surrur kun alkoi aivot raksuttaa. Olinko raskautunut jo edellisestä kierrosta kun nyt jo näkyi kaksi viivaa? Vai voiko näkyä noin aikaisin jo?

Laitoin yhdelle kaverille viestiä ja alettiin jännittää asiaa yhdessä. Kp 27 alkaen tein raskaustestin joka aamu, aina kaksi viivaa. Testiviivaan piirtyi kylläkin hailakampi viiva, ja sen vahvuus vaihteli ihan päivittäin. Yks aamu tein apteekin oman sekä netistä tilatun  halpistestin. Apteekin testiin tuli selkeät kaksi viivaa, ja toiseen todella hailakka toinen viiva. Ja siis samasta pissasta samaan aikaan mitattu.
Kp 30 tein negatiivisen testin. Kp 31 positiivisen. Ja samalla alkoi rusehtava vuoto. Päivällä tein vielä yhden testin joka näytti edelleen plussaa. Seuraavana päivänä, kp 32 alkoi normaali vuoto ja tein vielä yhden viimeisen testin, joka ei yllättänyt olemalla nega.

Viikon parin plussailu sai kyllä pään aivan sekaisin. Ehdin kauhistua, totutella, iloita, surra ja helpottua. Olen helpottunut tällä hetkellä. Ehdin googletella ja ihmetellä. Kyseessä taisi olla kemiallinen raskaus, jossa munasolu ei kiinnittynyt kohdunseinämään. Vai voiko muka muuten näkyä raskaus kahden viikon ajan tikuissa? Koskaan en ennen ensimmäistä raskautumistani ollut saanut kahta viivaa mihinkään testiin. Reilu vuoden ikäero olisi ollut kyllä vaikea paikka. Varsinkin kuin noihin aikoihin tyytymättömyys palasi poikaamme. Kiltti poika hampaiden ja kaiken uuden oppimisen myötä on tullut jälleen vaativammaksi. Tällä hetkellä vain äidin syli kelpaa kello 15 jälkeen. Nukkumaanmeno sekä nukkuminen on muuttunut vaikeammiksi. Kokoajan pitää kääntyä masulleen, just nukkumaanmennessäkin. Ja heräilyjä on nyt tullut muutama lisää yössä.
Tähän yhtälöön aloin miettiä toista, vaikka ois poika ollut jo reilu vuosikas toisen tullessa. Ja kyllä sitä muutkin ovat pärjänneet, varmasti jopa hankalampienkin lasten kanssa.

Kuitenkaan en ole ottamassa mitään hormonaalista ehkäisyä käyttöön. Toisen lapsen haluamme kyllä, jos hänet meille suodaan. Toki ikäeroa voisi olla hiukan enemmän kuin se yksi vuosi. Jospa ainakin kesä mennään näin, ja toivotaan sitten toista tulevaksi.
Mun kroppa on ilmeisesti käynnistynyt näin 25-vuotiaana? Kun ennen en ovulonut lainkaan ja nyt näyttäisi toiseenkin olevan hyvät mahdollisuudet.



-C

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti