perjantai 13. kesäkuuta 2014

Subject ten

Voiko surullisuuten kuolla? Miksen osaa ajatella enää hyviä asioita lainkaan? Kaikki paha vaan valtaa mielen päivästä toiseen. Samat ajatukset pyörii päässä aamusta iltaan. Osaako sitä ihminen ottaa rennosti enää ollenkaan?
Varmaan yli viikon ajan ovat rinnat olleet todella kipeät. Nännit "jöpöttää"  kokoajan ja kosketusarkuutta koko rinnan alueella. Tällaisesta pitää Taaaaas päästää mielikuvitus valloilleen! Miksi! Mitä mäkin kuvittelen, että kaks js puol vuotta ehkäisyn lopettamisen jälkeen yhtäkkiä raskautuisin. Jep in my dreams. .
Pyyhkeissä tuli verta kp24. Eivät kuitenkaan alkaneet samana päivänä vaan antoivat odottaa vielä pari päivää. Mut joo.

Sain varattua ajan yksityiselle, mutta ei se käynti hyödyttänyt lähes ollenkaan.  Niillä oli alkeelliset ultrauslaitteet, joilla näki vain pintapuolisesti ettei myoomia tai muita ole. Eli kaikki ok, edelleen. Salaa toivoin että olis jotain pahaa löytynyt kertaheitolla ettei tarvitsisi käydä miljoonia testejä. Suuri wake-up call kuitenkin tapahtui. Minä olen lihava. Kuulin sanan 'ylipaino' ainakin kymmenen kertaa käynnin aikana. Kävin vaa'alla vastaanotolla, ja järkytyin itsekin. Puolessa vuodessa paino on noussut lähemmäs 10kiloa. Olen toki ostanut hieman väljempiä vaatteita, mutta en ole ajatellut asiaa sen tarkemmin. Syödään miehen kanssa kotiruokaa kuusi päivää viikossa, kerran roskaruokaa. Sekin on jo liikaa. Pitää skarppaa.

Kaksivuorotyön takia en pysty tiettyyn säännölliseen aikaan liikkumaan joka päivä. Eihän se mikään tekosyy ole. Olin hoikka parikymppiseksi asti, joten mun on vaikea sulattaa ajatusta että kolmessa ja puolessa vuodessa oon pikkuhiljaa syönyt itseni lihavaksi. Laitoin miehelle viestin lääkärin jälkeen, johon sain ihanan vastauksen.. Oon hänelle täydellinen juuri tällaisena kuin olen. Hän rakastaa minua.

Lääkäri kuitenkin painotti, että syy ovuloimattomuuteni johtuu painosta. Hmm. Anteeksi, mutta kyllä reilusti lihavimmillakin näkee pieniä lapsia tai raskausmahoja. Tää on niin mua, mitään ei voi myöntää. Tie vie kesän jälkeen Naistenklinikalle. Gyne sanoi ettei kaksi ja puoli vuotta ei ole enää normaali pituus yritykselle tässä iässä. Tarkoittaen että olisi pitänyt jo raskautua. Eihän tässä onnistua voidakaan kun ei elimistö toimi normaalisti. Koska en ovuloi on vauva silkka mahdottomuus ilman apuja.


-C