tiistai 20. lokakuuta 2015

Raskausdiabetes

Raskausdiabetes. Sepäs se. Tuomion sain ja nyt opetellaan sen kanssa elämään.
Sokerirasitukseen sain käskyn varata ajan rv 24-28, tiesin että ollaan reissussa rv 26-27 joten päätin hoitaa homman mahdollisimman nopsaan pois alta. Varasin omasta terveyskeskuksesta tasan rv 24 päivälle sokerirasituksen. Se oli keskiviikko. Mites kävikään, sairastuin edeltävänä launtaina kamalaan flunssapöpöön, joka muistaakseni oli pahin koko aikuisiällä kokemani. En esimerkiksi ennen tätä oo koskaan ottanut sairaslomaa töistä, nyt oli ihan pakko kun oksensin kaiken kiinteän sekä nesteet ulos sunnuntaina. Maanantaina menin sit lääkäriin, jossa lähinnä juteltiin lääkärin kanssa ja otettiin tulehdusarvot verikokeilla. Mulle tääkin oli jo iso juttu että suostuin "ylimääräisiin" verikokeisiin. Tulehdusarvot oli koholla ja sain astmalääkityksen kahdelle viikolle koska yskin myös keuhkoni pihalle. Flixotide ei kuulemma ole vaarallista vauvalle. Ventoline määrättiin sit rasituksesta aiheutuvaan yskään. Oon vanha astmaatikko joten lääkkeet ja niiden käyttö hyvinkin tuttua vaikka sellaisiin en vuosiin ookaan koskenut. Lääkäri painotti myös että sairastelu ei vaikuta keskiviikon sokerirasituksen mitenkään. Sovittiin keskiviikoksi uusinta verikoe tulehdusarvoille, eli aika monet verikokeet oli luvassa sille päivälle..

Ennen sokerirasitusta paastotaan 12 tuntia. Sunnuntai-tiistai kaikki ruoka ja juoma tuli ulos, joten olo oli muutenkin heikko tiistai-iltana jolloin tehtiin tortilloja miehen kanssa. Ja se oli ensimmäinen ruoka kolmeen päivään joka pysyi sisällä! Sitä vaan ihmettelen jos tää ei mitenkään vaikuttanut sokerirasituksen tulokseen..

Aamusta sit terveysasemalle ja verikokeisiin kun kutsuttiin. Kammoan niitä saatanan piikkejä mutta sairaanhoitaja oli mun kaverin äiti, joka tasan tarkkaan tiesi tästä kammosta ja osasi siinä jutella mukavia, niitä näitä. Hänen pojastaan on tulossa suurella todennäköisyydellä poikamme kummi, josta tää äitikin oli jo tietoinen. :D

Sit se sokerilitku naamaan, ei siinä, pahaahan se oli kun en niin makean ystävä muutenkaan ole. Tunnin odottelu kovilla penkeillä ja sit uus verikoe. Eka tunti meni kyllä aika nopsaan. Huh, kahdesta verikokeesta selvinneenä oli jo voittaja olo. Vika verikoe vielä siitä tunnin päästä ja pääsinkin jatkamaan matkaa. Kodin kautta toiseen paikkaan ottamaan vielä ne tulehdusarvot uusiksi. Olipa päivä ja kello oli jotain 12.

Seuraavana päivänä töissä mulle oli yritetty soittaa samantapaisesta numerosta kun neuvolan ajanvaraus. Tiesin heti että sokerirasituksen tuloksia ne yritti soitella, harmi vaan että kaikilla ei oo sellaista työtä että vois päivät pitkät vastailla omiin puheluihin. Seuraavana päivänä olin sit sattumalta puhelimen ääressä kun hoitaja soitti. Jeps, paastoarvo 5,4 toinen arvo 10,3 ja viimeisin 6,3
Eli paastoarvo oli siinä rajalla mitä se saisi olla. Oisko se terkkari sanonut et 5,3 on raja. Toka arvo sit just viitteen yli joka oli kymppi, ja viimeisin ainoo hyväksyttävä arvo. Sain kuulla siinä tuomion sitten että raskausdiabetes mulla on ja ruokavaliota pitää alkaa kattoa tarkemmin. Sain oma-neuvolaan monta sivua ohjeita terveellisemmästä ruokavaliosta. Tiesin reissun olevan tulossa, enkä siellä mitenkään saisi pidettyä vähähiilarista ja sokeritonta ruokavaliota.

Reissu meni lähes stressaamatta ruuasta, mutta oli kyllä kiva palata takaisin arkirytmiin. Oon opetellut korvaamaan hiilareita kasviksilla ja terveellisillä vaihtoehdoilla. Kyllä mä sanoin jo miehelle et mäkkäriin mennään vaikka suoraan kun sairaalasta päästään. :D
Mutta se ois seuraavat lähes kolme kuukautta sit terveellistä ruokaa ja liikuntaa.

Kävin neuvolassa reissun jälkeen rv 27+2 johon oli diabeteslääkäri varattu samalle käynnille. Käytiin läpi mun ruokapäiväkirja, hiilareita oli 100-140grammaa päivässä, joka oli sit jopa vähemmän kun tarve. Niitä saa olla sen 150-200g päivässä. Kaikki näkyvät sokerit oon vaihtanut sokerittomiin ja light-versioihin. Ruokia joutuu toki miettimään nyt enemmän että saa kaiken tarpeellisen päivässä. Hyviä vinkkejä sain lääkäriltä.
Hemoglobiini katsottiin muuten toista kertaa koko raskauden aikana, 107, rautakuurille mentiin. Paino oli 85,9 eli kuudessa viikossa 200grammaa, ei mitään! Siis huimat 2,7 kiloa oon raskauden aikana lihonut, hyvä näin. Eka sf-mitta oli 23cm. Normaalikäyrillä mennään. Pelkään että diabetes (eli mun sokerinsyönti siis..) kasvattaa vauvasta jonkun kuus kiloisen. Mut enköhän saa pidettyä senkin kurissa.

Yhdistettiin neljän päivän aamumittaukset ja koko päivän mittailut samalle viikolle joten sain vapaapäivän  mukavasti kulumaan kelloa tarkkaillen milloin pitää syödä ja milloin ottaa arvoja.
Nyt vois sanoa että pikkuhiljaa "tottuu" sormien pistämiseen, toki välillä neula on niin tylsä että en saa verta edes tulemaan. Kamalaa, sit uus neula vaan käyttöön ja uus yritys.
Tässä ois eka viikon aamumittauksen tulokset; ruokana ruisleipää, puuroa tai jugurttia mehukeitolla:


Ennen ruokailua/ tunti ruuan jälkeen:
5.4/5.7
4.7/6.8 45 minuutin päästä, vartin päästä uus 4.4
4.8/5.4
4.7/6.6

Kokopäivän mittaustulokset:
4.8/5.4, 4.4/3.6, 5.4/5.4, 4.8/5.3

Mittaustulokset vaikuttaa hyviltä. Pari viikkoa lisää oon kerennyt testailemaan ja luvut liikkuu näissä samoissa, korkein aamuarvo on pysynyt rajojen sisällä, 5.4 ja ruuan jälkeinen korkein arvo 6.8.
Diabeteslääkäri sanoi että jatketaan samalla lailla mittailuja, ilmeisesti raskauden loppuun, vaikka itse oon sitä mieltä että mun sairastelu vaikutti sokerirasituksen tulokseen, koska arvot on tosiaan ihan sallituissa, kokoajan. Tuleepa ainakin syötyä loppuraskaus terveellisesti eikö kiloja ehkä tulekaan paljoa, hyvä näin.


-C