Pieni rakkaus

Lähdin ajoissa bussilla uuteen paikkaan jossa yksityinen naisten lääkärikeskus sijaitsi. Soittelin muutamaan yksityiseen lääkärikeskukseen ja päädyin sit valitsemaan tämän. Kysyin hintoja varhaisultaan. Kaikkialla sanottiin 200-260€ miinus kelakorvaukset. Pakkohan se oli mennä kun ahdisti niin paljon. Vanhahko mukavan oloinen rouva otti mut vastaan ja juteltiin ensin niitä näitä. Sit housut pois ja pöydälle. Jännitti varmaan enemmän kuin koskaan. En sisätutkimusta jännitä yhtään mut nyt oli vaan eri fiilis. Muutaman sekunnin kattelin ruutua jossa näkyi vaalea alue jonka sisässä pienempi musta soikio.
Alkio.
Siellä se oli. Lääkäri selitti mitä muuta näkyi, mutta en kyllä muista mitä kaikkea tää selitti kun olin niin shokissa. Kaikki hyvin. Vastaa viikkoja. Sydän. Se sykki. Lääkäri kysyi näänkö sykkeen. Näin sen.  Positiivisesti käynti maksoikin noin 140€.
Lähdin klinikalta iloisen sekavissa fiiliksissä suoraan iltavuoroon. Laitoin miehelle viestin. Siellä oli pieni. Sen sydän sykki. Mies meni varmaan shokkiin töissä. Sain aika tylyn vastauksen ja hetken päästä sit vähän iloisempia viestejä perään.

Neuvolaan varasin samalla ajan kun varhaisultraan. Se oli seuraavalla viikolla. Neuvolatäti oli oikein mukava, vaikka siitäkin käynnistä meni paljon ohi. Jotain että ens kerralla pitää itse mitata verenpaine, paino ja pissatesti tehdä ennen varsinaista käyntiä. No, siihen on vielä aikaa.
Sanoinkin itse, että eihän sitä tiedä vielä jatkuuko tätä raskaus.

Oon vieläkin aika sekavissa fiiliksissä. Muutama kaveri tietää asiasta. Vanhemmille ei olla vielä kerrottu mitään, vaikka tekis mieli joka päivä soittaa äidille. Oon suunnitellut mitä sanon, miten kerron.

Haluaisin olla onnellinen, iloita ja riemuita tästä ihmeestä. En uskalla. Pelkään että tää menee poikki. Pelkään että löytyy downin syndrooma tai joku muu. En uskalla akaa nauttia tästä kun tuntuu tosiaan että yksin oon asian kanssa. Mies ei ole sisäistänyt tätä ollenkaan. Meidän matkustelu oli ainakin nyt kuulemma tässä. Ei enää ikinä päästä mihinkään ulkomaille. Niin että elämä on ohi nyt vai? Milloin mä uskallan iloita tästä pienestä rakkaudesta..


-C