sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Picture five

Lapsettomuus.  Se taitaa olla asia, joita monet eivät lainkaan ymmärrä. Lapsettomuudesta ei puhuta kovaan ääneen kailottaen. En itseasiassa en tiedä ketään,  joka olisi asiasta puhunut, KUNNES raskaudutaan. Ainakaan julkisesti. Kuulen liiankin usein kyselyä "milloinkas te aiotte hankkia lapsia"' johon olen oppinut vastaamaan erittäin tylysti "ehkä joskus"
En vaan itse ymmärrä miksi tuollaista asiaa edes kehdataan kysyä! En ikinä kysyisi itse keneltäkään.

Lapsettomuus. En itse osaa sisäistää koko käsitettä. Kärsinkö minä? Kyllä, tän ainaisen tunnemyrskyn kanssa eläminen on yhtä kamppailua. Sen sain huomata tänään. Ystäväni sai esikoisensa, vauvan, joka ei ollut toivottu ja tulikin aikamoisena yllätyksenä. Perhosia vatsassa odottelin koko päivän että päästään vierailemaan sairaalaan. Innoissani matkalla arvuuteltiin millä tuulella tuore äiti on. 
Siinä se pötkötti. Pieni, kaunis, täydellinen vauva. Ystäväni suurin stressin aihe oli vauvan ulkonäkö. Jeps, täydellinen toinen oli. Istuttiin huoneessa koko vierailun ajan. Sain käärön syliini ja silmäni kostuivat. Joku kyynel vierähti. Olen aika neutraali yleensä, joten tätä vähän ihmeteltiin.

Ilta sujui kotona rauhallisesti. Ei paljoa puhuttu miehen kanssa. Aloinkin itsekseni miettimään omia reaktioitani. Pitäisi olla iloinen ja onnellinen ystävän puolesta. En vaan pysty siihen. Olen maailman julmin ihminen. Päässä pyörii entistä enemmän ajatukset siitä, ettei meille koskaan tule vauvaa. Nämä on nyt näitä alkureaktioita..ehkä helpottaa kun kaikki hässätys häviää ympäriltä.
Vietän kokoajan entistä enemmän aikaa 'lapsellisten' ystävieni kanssa, sillä ajattelin että sekin helpottaisi kuumeilua. Ei ainakaan toistaiseksi ole auttanut.

Eräs ystävä kysyi minulta tänään ovulaatioista. Hän sanoi, että joutuu nyt googlaamaan miten ovulaatio menikään, kun heillä ei tunnu tärppäävän. Yritin ihan perusasiat kertoa. Hän totesi ettei ole koskaan joutunut miettimään mitään ovulaatioita, mutta nyt kun haluaisivat toisen nopeasti aluilleen, pitäis katsoa jos se auttaisi raskautumaan.. Niin, ja löytyihän netistä sellainenkin tieto että vain muutamat päivät ovat otollisimpia! Huhhu, ja minä en päivääkään pysty olemaan tarkkailematta kehon toimintaani. Oma kierto on niin sekaisin tällä hetkellä, että odotan kuukautisia alkaviksi oikeastaan milloin vaan. Nyt on joko kp 18 tai kp 33, ei mitään fiiliksiä kropassa pitkiin aikoihin. Eikä tässä toisaalta mitään yritystäkään ole ollut.
Aamen.


-C



sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Fourth square

Sunnuntai. Se on mun lepopäivä. Saa nukkua niin pitkään kuin haluaa, syödä hyvin, käydä kävelyllä, olla vaan. Satuin vilkaisemaan kalenteria, tänään olisi kp 26/26, vahva epäily ettei nyt ole vuodot alkamassa. Johtuu siis kp17 alkaneesta vuodosta, joka ei voinut olla kiinnittymisvuotoa, vaan todennäköisesti vain häiriövuotoa, välimuotoa. En tiedä millä termeillä kutsuisi sitä. Vuoto kesti kokonaiset seitsemän päivää, hieman niukempana kuin kuukautiset mulla yleensä. Aina niin säännöllisten kuukautisten muuttuminen äkillisesti ihmetyttää. Mitä tuolla sisällä tapahtuu?

Terveyskirjastosta löytyi tällainen lausunto:
"Joskus välivuodot ovat merkki jostakin yleissairaudesta, esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöstä, tai ylimääräisiä vuotoja voi aiheuttaa huonossa tasapainossa oleva sairaus, kuten diabetes tai munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Myös jotkut lääkkeet, kuten psyykenlääkkeet, suuret asetyylisalisyylihappopitoisuudet, spironolaktoni (nesteenpoistolääke), ketokonatsoli (sienilääke) ja epilepsialääkkeet voivat aiheuttaa välivuotoja ja kiertojen epäsäännöllisyyttä."
Muutama kuukausi sitten kävin terveyskeskuksen lääkärin juttusilla. Multa otettiin kolme purkkia verta, tehtiin gynekologinen tutkimus ja papakoe. Lääkäri lähetti tuloksista kirjallisen lausunnon. Ei mitään, viitearvoissa kaikki. En syö minkäänlaisia lääkkeitä, buranaakin otan vasta kun oikeesti sattuu, ja paljon. Noh, onneksi seuraan omaa kiertoa tarkasti. Jos häiriövuodot jatkuvat, hakeudun hoitoon.

Ihanaa että pakkaset ja lumi tulivat Etelä-Suomeenkin! Tuntuu, että yhdessä viikossa on saanut auringosta imettyä voimaa tähän kurjaan talveen. Ainoa mistä en välitä, on voimakas viima ulkona. Mieli virkeänä kohti uutta. Elämä jatkuu meillä täysin samanlaisena kuin aiemminkin.  Live the life you love, live the life you live. Jos sitä opettelisi nyt itsekin elämään liikaa stressaamatta ja ajattelematta. Jos oppisi vaikka elämään hetkessä. 

-C

lauantai 11. tammikuuta 2014

Chapter three

Millaista on, kun ei ole ketään jonka kanssa jakaa näitä ajatuksia? Melko kurjaa etten sanoisi. Jos olen vapaalla arkipäivänä yksikseni, meinaa usein maailma kaatua päälle. Tykkään kovasti mun työstä, ja siellä onkin yleensä sen verran hektistä että saa ajatukset muualle. Tämä on mun mielestä hyvä asia. Kyllä joskus on ihanaa olla ihan itsekseen ja mietiskellä aivan kiireettömänä maailman menoa. Suututtaa vauvauutiset, tosielämässä. Kaikkien puoltuttujenkin ihanat uutiset Facebookissa. Miks sitä tuntee katkeruutta eikä iloa muiden puolesta..

Tiedän, että haluan tätä enemmän kuin poikaystävä. Meinasin kirjoittaa mies, niinkun töissä saatan sanoa, mutta ei termi vaan sovi tähän. Mies elää päivä kerrallaan eikä ole sellaista ihmistyyppiä joka ajattelisi tulevaisuutta. Tai tietenkin ajattelee, mutta ei samalla lailla kuin minä.
Vauva on ollut haaveissa varmaan viiden vuoden ajan. Minulla. Läheisillä ihmisillä ei silloin vielä ollut lapsia, joten ei lasten kanssa tullut paljoa oltua. Nykyisin paljonkin, paitsi jos ahdistaa.

Kp 18 menossa joulupettymysten jälkeen. Mitä tapahtui eilen? Kävin illalla pissalla ja paperiin tuli pyyhittäessä vaaleanpunaista vuotoa?! Sitten siihen pienet googlailut perään, luin, että ovis kp 10-14 välillä voisi aiheuttaa tän. Tai siis niin että kiinnittymisvuotoa olisi. Hmm. Toiveita.
Töissä verta tippui pari tippaa pönttöön asti. Mitä tämä taas on.. Aina niin säännölliset kuukautiset muuttuu tällaisiksi. Laitoin jopa tamponin. Nyt iltasella näyttäisi loppuvan vuoto.
Miehen kanssa etsittiin netistä mitä tämä on. Ovulaatiovuoto? En koskaan aikaisemmin ole kuullut tästä. Voi ilmeisesti jatkua parikin päivää, ja tulee kierron puolivälissä, eli nyt.
Taaaaas ehdin jo hieman elätellä toiveita vauvasta, mutta ei. Ei ole meidän aika.

-C