lauantai 10. joulukuuta 2016

Vauva-arki

Oon perus negatiivinen ihminen. Selasin vanhoja juttuja läpi ja niistä ihan paistaa sellainen pessimistisyys. Tai sit mä kirjoitan vaan sellaiseen sävyyn, en tiedä.

Tämä vuosi on ollut elämäni antoisin! Viime vuoden lopulla jäädessäni äitiyslomalle en voinut kuvitellakaan mitä vuosi voi tuoda tullessaan.
Alku oli tietenkin haastava, uusi pieni elämänalku joka onkin yhtäkkiä kokoajan siinä. Alussa niin avuttomana, pienenä, kauniina. Josta niin nopeassa ajassa on kasvanut valloittava pieni mies.
Oma lapsi on aina kaunein, rakkain ja täydellisin. Kyllä saa hymyn huulille kun jokaisella kauppareissulla joku tulee juttelemaan meidän pienelle. Hymypojaksi haukkuvat.
Pakko myöntää että ihanat hymykuopat on poika perinyt isältään.

Meillä noustiin seisomaan ajoissa, 7kk ikäisenä suunnilleen. Monta monta kuukautta harjoittelua ja kärryn työntämistä, tukia vasten kävelyä se vei. Nyt hän kävelee! Mä en voi muuta kuin hämmästellä. Viikossa kävely on vielä kehittynyt tosi hyväksi. Sanoinkin miehelle että tämä kehitys on nyt jotenkin hirveen iso askel mulle. Vauva kasvaa isoksi, muuttuu taaperoksi. Sit puheen kehitys on varmaan sit toinen jota jään pitkäks aikaa ihmettelemään.

Poika ymmärtää ihan hirveesti sanoja. Osaa hakea autot, pallot, kärryt jne. Hän tunnistaa tutut ihmiset  ja kasvot. Hymyilee ja juttelee kovasti.
Käydään tossa vieressä torstaisin kerhossa ja ihana nähdä kaikkia muita pieniä jotka kehittyy hurjaa vauhtia.

Viime kuukausina mun kierrot on vaihdellut 26-32 päivän välillä. Eka oli pidempi kierto, sit seuraavan ton 26 päivää. Marraskuun alussa en ollut edes kalenteriin katsonut. Sit siinä ehkä viidennen päivän paikkeilla aattelin ihan huvin vuoksi tehdä ovistestillä testin. Itseasiassa katoin emmerdalee aamupäivästä ja siinä joku naikkonen teki testin.
Kaks viivaa tuli, joo. Aika samanpaksuisia. Katoin kalenterista että oli joku kp26 menossa.
En miettinyt tätä sen kummemmin, kun sit mies muutaman päivän päästä kyseli että millos viimeiset kuukautiset olikaan. Katoin kalenterista että 10.10 oli viimeks alkanut, sanoinkin sille että varmaan pidempi kierto vaan menossa.

No eipä ollut. La 12.11 tehtiin sit yhdessä raskaustesti ja menin laittamaan pojalle ruuan. Mies jäi sitä vessaan tutkailemaan. No eipä se osannut siitä mitään sanoa kun ei osannut tulkita ollenkaan mitä kaksi viivaa tarkoittaa.

Alkujärkytyksestä selvinneenä odotetaan toista lasta innolla!
Käytiin varhaisultrasaa rv 7+1 jolloin alkio vastasi viikkoja 7+4
Eka neuvolakäynti myös takana. Sinne otin pojan mukaan ja meidän neuvolantäti oli harmillisesti jäänyt pidemmäksi aikaa pois. Ihan uusi, vastikään siellä aloittanut neuvolantäti ei ihan kaikesta ollut kartalla- enkä minäkään. Vuodessa oli paljon muuttunut.
Esimerkiksi ultra-ajat varataan nyt neuvolasta lähetteellä? Ekassa muistan itse soittaneeni ajat.
Tää jäikin nyt hieman epäselväksi enkä oo varma laittoiko tää uusi niitä lähetteitä. Antoi mulle nimittäin lapun jossa oli numerot, ja kun soitin itse niin siellä sanottiin että neuvolasta ne varataan. Odotellaan nyt viikko että tuleeko ne ajat vai ei :)
Kuitenkin, olen onneni kukkuloilla. Heinäkuussa meitä sit onkin neljä mikäli kaikki menee hyvin. Mies sanoi muutama päivä sitten ettei ois voinut ikinä kuvitella olevansa kahden lapsen isä. Hän on ainoa lapsi ja ajatteli myös pojan jäävän meidän ainokaiseksi.
Toisin saattaa käydä. Paljon rakkautta!!


-C

2 kommenttia: